Kevätmasennus

Päivä 10. KESKIVIIKKO

Aamulla päätä särki. Lieneekö syy eilisen puudutuksen, mutta oloni ei ollut yhtään hyvä. Aamukahvin jälkeen vajosin sohvalle katsomaan kännykkää. 

Aamupäivällä lähdin kiertämään tutun kirpputorin. En löytänyt oikein mitään kivaa, yhden vaasin - oli liian kallis samoin yksi lasilautanen oli hinnoissaan. Mutta ei se mitään, mukavaa oli käydä vähän katsomassa tarjontaa.

Siivosin eilen. Rasti seinään. Maljojen Ritari oli aamusta iltaan töissä, joten olin oman kotini herra koko päivän. Innostuin oikein. Välillä pidin taukoja, mutta sitten taas jatkoin. Ja voi sitä lian, pölyn, tavaroiden määrää! Mutta, puhdasta tuli.

Tälle päivälle jäi vielä makuuhuone, keittiön pöytä ja ulkoeteinen. Ne ovat aika nopeasti siivottuja. I hope so.

Vaikka päivä meni pitkälti suorittaessa, niin muuten elin kuin pellossa, vailla selkärankaa.

Eilinen ruokailuni koostui yhdestä myslileivästä eli limpusta jonka ostin Lidlistä. En ehtinyt enkä viitsinyt ruokaa tehdä koska oli se siivous. Tein kuitenkin Maljojen Ritarille perunat ja makkarakastikkeen illansuussa. Olihan hän pitkän päivän töissä ja olisi ollut noloa olla tekemättä mitään ruokaa. No, syön sitä itsekin...

Illalla sorruin ostamaan siideriä sekä yhden suklaapatukan. Olin sen mielestäni ansainnut. Hyväähän se oli. Sitten katselin televisiota, lempparisarjojani ja söin ja join makeaa. Onko tämä sitten sitä itseni hoitamista? No joskus joo on ihan ookoo, mutta jääköön se nyt tähän yhteen kertaan. Siis siideri ja suklaa.

Päivän onnistumiset:

- Imurointi

- Lattioiden pesu

- Maton tuuletus

- Puhelut kahdelle eri ystävälle ja molemmat puhelut toivat hyvän mielen

- Jaksoin tehdä ruokaa

- Ruokin lintuja

 

 

 

“No matter whether is is a light shower or a deluge, rain cleanses and purifies. The moisture that has evaporated from the various bodies of water on the planet and was drawn into the atmosphere now returns to Earth as liquid precipitation in Natures’ vast and comprehensive water-recycling program. Depending on when and where the rain falls, it can come as a welcome relief or a nuisance.

Even the air smells fresh after a good rain. It also brings in clean water, which provides needed sustenance for the plants, animals, and humans. At its most intense, rainstorms arrive as an avalanche of water, often accompanied by great and powerful winds, with considerable flooding and destruction as an unfortunate consequence of Nature’s impersonal balancing act. What is purged makes way for new life to appear.

Purifying your mind, body, and spirit is the task that is put before you. Purify your mind by identifying a prominent belief you carry about yourself that inhibits  you from being fully engaged in life, from showing up 100 percent of the time. Purify your heart by allowing yourself to breathe in and out blessings and forgiveness so that you can love even more deeply.

Let yourself feel your grief – truly feel ig – so that the rivers of your tears become miniature baptisms that help heal the wounds in your soul. If necessary, detoxify your body  (the temple and seat of the soul) by changing your diet, doing a cleanse for a few days, or simply drinking more water. increasing the daily amount of water you drink with deep appreciation for its purpose will revitalize your spirit.

It is no wonder that in some indigenous languages, water is called “lifeblood,” as it is so essential to every form of Life on Earth. Take some time to purify yourself."

***

Upeaa päivää!

Pari sivua

 Tässä pari sivua taas tehtynä...

 Huomenta!

Päivän voimaeläimesi, ole hyvä!

Kevätmasennus

Päivä 9. TIISTAI

Yöllä näin pahaa unta. Lapsuuden kodissani oli käärmeitä. Niitä oli vatukkapensaiden alla, ruohikossa, ihan joka paikassa. Hyi. Tästä huolimatta heräsin valkoiseen aamuun. Lunta tulla tuprutteli ja katsoin äkkiseltään että terassin pöydällä oli lunta ainakin 25cm ja lisää tuli koko ajan.

Aamurutiinien jälkeen muistin että ai niin tänään on se hammaslääkäri. Se, mitä pelkään, inhoan jne. jne. Hammaskaan ei enää niin särkenyt, kiitos buranan, mutta muuten sitä aikaa odottelin sitten koko aamupäivän.

Lämmitin takan. Nukahdin uudestaan. Lisäsin puita. Laitoin vähän meikkiä vaikka ensin ajattelin että en laita. Ties vaikka joku nuoruudenrakkaus ( se joka on elossa ) tulisi vastaan, menenhän kotikyläni hammaslääkäriin enkä yksityiselle klinikalle. Olisi varsin ikävää jos tervehtisin häntä naama punaisena, hiki otsalla, pelosta.

Maljojen Ritari soitti aamulla ja sanoi joutuvansa vaihtamaan työmatkareittiä. Tiet olivat aivan tukossa, autoja ojassa, teiden varsilla jne. Onneksi olin menossa tähän suht lähelle ja liikenne siihen suuntaan oli suotuisa. Talvirenkaat auton alla toivat turvaa.

Pienoisen odottelun jälkeen pääsin vastaanotolle. Hammashoitaja oli nuori tatuoitu tyttö ja hammaslääkäri puolestaan oli mies. Hammas paikattiin, kaksi kertaa puudutettiin ja silti oli tuntemuksia. Tämä ei ollut ollenkaan niin paha, hammaslääkäri sanoi. Onneksi ei tarvinnut mennä kovin syvälle eikä poraakaan kauheasti käyttää. Lasku tulee perässä. 45 minuuttia  tärisin piinapenkissä. Ihmettelen, miten hammasta ei saatu täysin tunnottomaksi. Pihistelevätkö he puudutusaineista? Muutenkin puudutus sattui, yleensä se ei niin satu. 

Kotona palasin sohvalle Netflixin pariin. Nukahdin. Seuraavaksi heräsin kun Maljojen Ritari oli saapunut töistä ja teki lumihommia. En ole tänään imuroinut vaikka piti, en pessyt pyykkiä vaikka piti, en tehnyt ruokaa, vaikka piti, en käynyt lenkillä, vaikka piti. Olen vain maannut sohvalla ja nukkunut. Koko päivä meni siis hammaslääkärihommeleissa, sitä odotellessa, siitä palautuessa jne.

Muistan kuinka pikkulapsena maitohampaitani revittiin kylän hammaslääkärissä puudutuksella ja ilman. Olin ehkä 6-  7 vuotias, enkä viitsinyt pestä hampaitani. Äiti ei jaksanut ilmeisesti kanssani asiasta tapella ja 1980- luvun alussa hampaiden hoito oli erilaista kuin nykyään. Joka tapauksessa, siitä traumani on lähtöisin. Sen rääkkäyksen, huudon ja itkun jälkeen tein kotona olohuoneeseen tyynyistä pesän. Mummo teki makaronivelliä, söin sitä ja nukahdin. Nyt, 40 vuotta myöhemmin pesä oli vain sohvalla, mutta samalla tapaa nukuin. Ja tosiaan, käyntini nyt oli erittäin pientä verrattuna tuohon kasariluvun painajaiseen.

Illalla kuitenkin kävin kaupassa. Mieli teki vähän siideriä. Tai suklaata. En ostanut kumpaakaan. Iltapala on nyt syöty ja seuraavaksi otan nukahtamislääkkeet. Ehkä katson elokuvaa. 

 Hyvä minä! Hammaslääkärikerta suoritettu! Unohdin ostaa kaupasta xylitolpastilleja ja suuvettä. Jos taas alkaisin panostamaan hampaiden hoitoon. Sillä kun on oikein väsynyt, en jaksa edes hampaita pestä. Niinpä olenkin henkisesti varautunut että vanhana minulla on tekarit, jos edes elän vanhaksi.

Muuten kyllä huomaan että iso osa päivästä menee siihen, että mietin palaanko töihin maanantaina vai en. Olenko valmis? Aika on mennyt todella nopeasti. Loppuviikolla pitää ilmoittaa pomolle. Mitä ilmoitan? Huomenna on jo keskiviikko? Vaikea päätös.

PÄIVÄN ONNISTUMISET:

- Hammaslääkärikäynti toteutui

- Talvirenkaat auton alla toivat turvaa

- Olen nukkunut

- Olen sopinut ensi viikoksi remppaukkelin käymään

- Ruokin lintuja